Mitä sinulle toivoisin

4.6.2016


" En toivo sinulle elämää, jossa ei ole vaivaa ja haasteita. Elämää, jossa ei ole puutteita ja hämmennystä. Mitä sinä tekisit sellaisella elämällä ? Minä toivotan sinulle ruumiin ja sielun varjelusta. Sitä, että eräs kantaa ja suojelee sinua ja ohjaa sinua läpi kaiken, mitä sinulle tapahtuu, kohti päämäärääsi. Toivon sinulle kätten ja sydämen voimaa.

En toivo, että olisit kaunein puu tämän maan päällä. En sitä, että vuodesta vuoteen kaikilla oksillasi loistaisi kukkia. Vaan että joskus johonkin oksaan puhkeaisi kukka, että joskus syntyisi jotain kaunista. Että rakkauden sana joskus tavoittaisi jonkun sydämen, sitä sinulle toivon.


En toivo, että kasvaisit yhtä isoksi kuin puu, yhtä vahvaksi tai yhtä liikkumattomaksi. Vaan että katsoisit yhä uudestaan ylöspäin, sinne missä ovat latvat ja taivas. Että jäisit seisomaan, etkä aina ryntäisi eteenpäin. Että oppisit seisomaan ja kasvamaan kuin puu. Sillä sinä et ole vielä perillä. sinussa on voima, joka on puussakin. Kasvun voima. 

En toivo sinulle, että jossakin metsäpolulla kohtaisit valkean kauriin tai kuninkaanpojan tai haltijattaren, joka tekisi sinut rikkaaksi. Vaan että sinulla olisi silmät joilla huomaat, kun sinua vastaan tulee tiellä ihme. Sillä ihmeisiin ei tarvita satuja, vaan näkevät silmät ja sydän joka ymmärtää kiittää ihmeestä.

Toivon sinulle ystäviä, avuliaita, häiritseviä, niitä joita tarvitset tai jotka tarvitsevat sinua. Toivon sinun löytävän kiinnekohtia kuin muratti lujasta rungosta, ja että saat voimaa olla runko niille, joita sinun on kannettava.

Ennen kaikkea toivon, että eläisit lähellä taivasta ja vahvasti sidottuna maahan. Että juuresi löytäisivät vettä, oksasi olisivat valossa. Sitä minä sinulle toivon. "

- Jörg Zink -


Nämä sanat ovat rakkaalle tyttärelleni ja esikoiselleni, jonka peruskoulun päättymistä olemme tänään juhlistaneet. Eikä lähellekään kuivin silmin ... vaan koulun lähtöjuhlassa vetistellen. Haikeudesta huolimatta nautin nuorten iloisista ilmeistä, suurista tunteiden purkauksista ja suuresta määrästä halauksia juhlan päätteeksi. Ihana oli katsoa nuorten kiitollisuutta yhtä matkaa taivaltaneita kohtaan. Onhan se iso elämänmuutos heille kaikille. Tutut ja turvalliset kaverit ja ystävät jatkavat matkaansa kuka mihinkin opinahjoon ja jokaisen tie on erilainen. Äidin näkökulmasta sitä vain toivoo, että joku suurempi voima suojelisi jokaisen matkaa. Sniifff <3

Halein, Tanja

14 kommenttia :

  1. Vastaukset
    1. Teksti on kirjasta, jonka sain rippilahjaksi. Siinä on kiva tarina runon muodossa :)

      Poista
  2. Huikean hieno teksti - kiitos jakamisesta <3
    Ja vaikka omien lasten juhlista on jo aikaa, saa suvivirsi edelleenkin kyynelpadot murtumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä <3 Mie uskon, että äitien silmät kostuvat hamaan loppuun asti näistä suvivirsistä sun muista... itse olen ainakin pahasti valuvikainen :)

      Poista
  3. Ihana teksti! Onnea matkaan teille tietämättömille! Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi esikoiseni jää vielä lukioon ja kotiin asumaan :) Mutta jonain päivänä tulee sitten sekin eteen, että kotipesästä lähtee. En uskalla edes ajatella sitä!

      Poista
  4. Kaunis teksti <3

    VastaaPoista
  5. Ihana, että jaoit tämän tekstin. Olen sitä joskus aiemminkin vetistellyt :). Onnea myös äidille. Lasten siirtymät ovat haikeita, mutta voi sitä iloa ja onnea, kun huomaa siipien kantavan.

    VastaaPoista

Kiitos kun jätit kommentin !
Thanks for your comments !
Tack för din kommentar !

Kiitos kun jätit viestin! || Thanks for your comments!

 

IDIS & INTERIÖÖRI © All rights reserved · Theme by Blog Milk · Blogger