Tällä viikolla

24.3.2017



Olen syönyt mustikoita joka aamu.

Olen ottanut itselleni lepohetkiä hyvän lukemisen äärellä.




Olen nauttinut välipaloista rauhallisesti.

Olen miettinyt syntyjä syviä siinä samalla...ikkunasta ulos tuijotellen.





 Olen ilahtunut suuresti lukuisista onnentoivotuksista vanhettuani taas vuodella.

Olen miettinyt, että oli viisas päätös lopettaa täyttäminen 29 vuoteen ....kuulostaa paremmalta kuin viralliset lukemat.

Olen ihaillut saamiani kukkia. Rakastan kukkia !

 



Olen nauttinut upeista kevätkeleistä suksilla.

Olen iloinnut liikunnan riemun löytymisestä raskaan talven jälkeen.




Olen odottanut viikonloppua malttamattomana.

Olen onnellinen siitä, että aurinko paistaa ja näen rakkaita urheiluystäviäni pitkästä aikaa.

Olen ollut hirveen onnellinen oikeastaan kaikesta.


Miten sinun viikkosi on sujunut ? 


/ Tanja 

Ex-tempore kokeilu

18.3.2017

Ihan aluksi iso kiitos kivoista kommenteista edelliseen postaukseen ! Harmaa väri ja harmaa keittiö tuntuvat olevan monen muunkin kuin minun mieleen.  Sain kommenteistanne vain lisää vahvistusta keittiön muutokseen. On myös mukava nähdä, että pieni tempauksemme kommenttien jättämiseen tuottaa tulosta! Olen huomannut kommentoinnin lisääntyneen tämän viikon aikana. Hyvä hyvä, kommentti todellakin on aina ilo bloggaajalle.

Tänään on touhuiltu vaikka mitä, mutta ollaan me osattu ottaa myös rennosti. Istahdin hetkeksi alas syömään välipalaa ja sain idean kokeilla kuistissa ollutta mustaa penkkiä ruokailutilaan. Parhaita ovat juuri nämä ex-tempore kokeilut, sillä minusta penkki sopii pöydän päähän todella hyvin. Musta tuo kivasti kontrastia vaaleaan ruokailutilaan, eikö ?




Tämä kokeilu rohkaisee tuomaan kontrastia vähän lisääkin ...mutta siitä toisella kertaa. Me lähdetään juhlimaan rakkaan ystävän synttäripäivää kera kauniin kukkakimpun.

Rentoa lauantai-iltaa <3

/ Tanja

Tästä se ajatus tuppaa lähtemään ...

15.3.2017

Tiedättehän sen tunteen, kun joku kuva tai mielikuva piirtyy verkkokalvoille, eikä lähde minnekään ?  Pyörittelet kuvaa mielessäsi ja mietit, että sopisiko vai eikö sopisi ? Skipataanko vai eikö skipata? Palaat aina uudelleen idean äärelle ja ramppaat polun laminaattiin kuvan kanssa kävellessä. Eikö yhtään kuulostanut tutulta ?



Mulle kävi juuri näin, kun törmäsin muutamaan inspiskuvaan. Pitkin talvea olen bongaillut kuvia harmaista keittiöistä. Silmää miellyttävät myös kuvat, joissa kaapistot ja seinä ovat samaa sävyä ja voi että ne näyttävät sitten hyviltä. Meillä on kesällä juhlat tiedossa täällä kotona ja olemme vähän maalailleet ja fiksailleet paikkoja, jotka olivat muutenkin työlistalla. Nyt niiden pois tekemiseen on hyvä kimmoke, sillä mikäpä sen parempi syy kuin joku deadline. Keittiö on edelleen valkoinen, mutta hiljalleen olemme kaikki alkaneet kaipailla väriä keittiöön. Mitään yltiöpäisen rohkeaa ei ole tulossa, mutta tämä harmaa ... se ei vaan jätä rauhaan. Nykyiset kaapinovet olisi helppo maalauttaa, kun on maalarimestari ystäväpiirissä. Lattia on menossa vaihtoon ja välitilan täydellinen marmorilaatta on löytynyt, joten nyt olisi helppo tekaista kaikki muutokset samalla kertaa. Tässä muutama inspiskuva, joita olemme katselleet.

Pihkalan Maijan keittiö on yksi suurimmista suosikeistani ( klik ), käyhän kurkistamassa jos et ole sitä vielä nähnyt. Näiden inspiskuvien viimeinen keittiö saa suorastaan huokailemaan. Siinä on tunnelma niin kohdallaan.






Näiden kuvien myötä tuntuu iisiltä vain etsiä oikea harmaan sävy, mutta voin sanoa, että yhdyn monen kotimaalarin tuskaan sen oikean harmaan löytymisessä . Tässä on muutaman värilastun kanssa kävelty pari viikkoa ees taas, sillä yksi seinäkin kaipaa väriä. Yllättävän vaikea sävy valittavaksi.

Mitä sanoo raati harmaan sävyisistä keittiöistä ? 

/ Tanja





P.S. Olet saattanut törmätä sisustusblogeissa tällä viikolla tällaisiin sydän logoihin. Tarkoituksena on kiittää teitä lukijoita kivoista ja bloggareille niin tärkeistä kommenteista, joita on aina ilo lukea.

Me päätimme omalta osaltamme aktivoitua kommentoinnissa. Piia Pilkkeitä-blogista ( klik ) duunasi tällaisen kivan kuvan, jonka sinäkin saat napata omaan blogiisi jos haluat myös laittaa hyvän kiertämään.

Naistenpäivää ja mieluinen löytö

8.3.2017



Aivan mahtista Naistenpäivää kaikille <3 Meidän talon naiset istuivat tänään yhdessä aamupalalle juhlapäivän kunniaksi ja mahtui pöytään yksi pikkumieskin. Siinä rupatellessa mietittiin, että mitä jos naisia ei olisikaan. Pikkuveljen mielestä elämä olisi helpompaa jos isosiskoja ei olisi ( eivät nimittäin suostuneet siivoamaan pikkuveljen osuutta viikkosiivouksesta ), mutta äiti saisi olla. Siskojen mielestä naiset pyörittää maailmaa ja siihen oli pakko äidinkin yhtyä. Olen superiloinen, että elämääni on kuulunut monta vahvaa naista, joiden esimerkin myötä olen itsekin potkinut elämässä eteenpäin. Mummoni elivät aikana, jolloin naisen päivä oli täyttä työtä 24/7 miesten ollessa sodassa ja joskus kovinkin kaukana töissä. Molemmilla mummoillani oli navetan lisäksi iso katras lapsia  hoidettavana. Mummojen arkea olenkin usein miettinyt, kun oma arki ( ja pitkä viikkolesken arki ) meinaa väsyttää kaikkine velvollisuuksineen. Onhan meillä naisilla eri helppoa nykyaikana, kun on koneet ja vempeleet apuna. Toisaalta meidät yritetään saada pysymään kodin ulkopuolisessa oravanpyörässä ja välillä tuntuu, että kiireestä on tullut hyve ja pakko. Itse olen yrittänyt tehdä hiljaista vastarintaa ainaista kiirettä vastaan ja karsinut pois hyvin paljon ylimääräistä, joka vain lisää kiireen tuntua. Omille lapsilleni olen halunnut antaa sitä läsnäoloa mitä oma äitini antoi täydellä sydämellä aina. En yhtään väheksy miesten osuutta, mutta itseäni ovat eniten muokanneet elämäni naiset. Oma mies usein sanoo, että kyllä tämä paketti kaatuisi taatusti jos sinua ei olisi. Ihanasti sanottu. Sillä jaksaa nekin päivät, kun ei juhlita naisia.




Olen myös äärettömän onnellinen, että minua on siunattu upeilla ystävillä. Nämä sydämelliset naiset ovat heitä, jotka kuuntelevat, tukevat ja potkivat persuuksille sillon, kun tarvitsen vauhtia. Mie potkin silloin, kun he sitä tarvitsevat. Heidän elämänilonsa ja kyky selviytyä ihan kaikesta elämässä herättää kunnioitusta. Yhdessä olemme aina olleet vahvempia. Naispowerilla on pärjätty.

Mitäpä jos siekin siellä muistaisit elämäsi naisia vaikka puhelulla, tekstarilla, WhatsApp-viestillä ... Veikkaanpa, että ne lämmittävät ihan yhtä paljon kuin kukatkin. Pidetään me naiset yhtä vastaisuudessakin.

Vihdoinkin muuten löysin näitä kauniita kukkia! Olen etsinyt niitä lukemattomista kukkakaupoista, mutta lopulta ne kävelivät vastaan marketin kimpussa. Kyllä ihminen voi sitten olla iloinen näinkin pienestä löydöstä ! Kaikkea kivaa teidänkin keskiviikkoon <3

/ Tanja

Kukkolaforsen - Tornionjokilaakson helmi

6.3.2017

Jos olet haaveillut lomasta tai viikonloppureissusta kauniissa maisemissa, niin nyt kannattaa lukaista loppuun asti. Vain 15 kilometrin päässä Haaparannan Ikeasta sijaitsee upea Kukkolaforsenin ravintola ja mökkikylä kauniin Tornionjoen varrella. Tämä ympäri vuoden toiminnassa oleva paikka on pullollaan kaikkea kivaa tekemistä ja itse annan täydet viisi tähteä perinteiden vaalimisesta.




Näissä kauniissa Kukkolankosken maisemissa olen saanut hypellä lapsesta asti. Isäni suku on kalastanut täällä sukupolvien ajan ja olen  kasvanut rakastamaan kosken kohinaa ja erityisesti vapaana virtaavaa jokea. Suomen puolen rantakalliot ja siian lippous ovat siis varsin tutut, mutta pitkät perinteet ovat myös Ruotsin puoleisella rannalla. Saimme alueemme bloggaajaporukalla kutsun saapua viettämään iltaa Kukkolaforsenille ja mehän iloiten otimme kutsun vastaan. Vietimmekin kosken rannalla ikimuistoisen ja varsin rentouttavan illan.




Kaunis sininen hetki saatteli meidät päärakennuksesta aittarivistön läpi kohti vanhaa, 1789 rakennettua siian halstrauskotaa, jossa meidät vastaanotti Kukkolaforsenin emäntä Johannah Spolander kera toisen Johannan. Tervetuliaisiksi saimme itsetehtyä aivan mielettömän hyvää glögiä ja samalla saimme kuulla tarinoita siitä, miten heidän sukunsa on jo viiden sukupolven ajan isännöinyt kosken rannalla tätä lomakylää. Kauan aikaa sitten tämä samainen kota palveli kalastajien lepopaikkana ja kodan tunnelmallisessa lämmössä saattoi melkein kuvitella miten väsyneet kalastajat nukahtivat kosken pauhuun. Puolukkaiset itsetehdyt leivät paistuivat tarinoinnin lomassa muurikkapannulla ja nekin veivät kyllä kielen mennessään. Keskellä arjen ja kiireen tunsin miten mieli alkoi rentoutua hämyisessä kodassa. Kovin tyytyväisen näköisiä olivat kaikki bloggarit. Me kaikki taisimme olla juuri tällaisen breikin tarpeessa.




Vanhat tarinat ovat todella kiehtovia. Sitä ne ovat turistienkin mielestä. Kukkolaforsenin rannalla on tänäkin vuonna nähty laaja kirjo maailmanmatkaajia ympäri maailman. Se kaikki pohjoisen eksotiikka, mikä on meille tuttua, on turisteille täynnä elämyksiä. Johanna kertoi mm. tarinan ranskalaisperheestä, jolle joulukuusen haku ihan itse lumisesta metsästä oli matkan kohokohta. Niin... miten me itse usein unohdamme sen kaiken uniikin mitä voimme kotimaassamme ja ihan lähiseudulla tehdä. Oli aika hieno fiilis istua kodassa ja miettiä, että juuri tänään me saamme nauttia Kukkolan eksotiikasta.




Iltamme jatkui kierroksella Kukkolaforsenin saunamuseossa, jossa oli aivan huippuja pienoismalleja kera saunatarinoiden. Saunassa on synnytty, kuoltu ja seurustelu kautta vuosisatojen. Sauna on niin suomalaisille, kuin ruotsalaisillekin se rauhan tyyssija ja sielun hoitola. Sauna on köyhän apteeki, totesi Johannah kertomuksessaan. Sen me saimmekin todeta pikemmin kuin uskoimmekaan. Seuraavaksi nimittäin pääsimme saunan lämpöön. Ihan heti emme päässeet köllöttelemään lauteille, vaan osallistuimme ensin saunajoogaan. Ikinä en ole saunajoogaa kokeillut, mutta voin sanoa, että se ei jää yhteen kertaan ! Ihanan rentouttava jooga isossa kyläsaunassa tuntui parhaalta lääkkeeltä kipeille lihaksille ja pitkään vaivanneelle flunssaiselle ololle. Jooga ja sitä seurannut jalkakylpy sekä kuorinta tekivät tehtävänsä. Olimme täysin riläx koko naisjengi. Kuului vain hiljaisia huokauksia, kun lopulta lepäsimme lauteilla.





Iltamme kruunasi runsas tapaspöytä, joka oli katettu meille valmiiksi saunatupaan. Ihanana yllärinä saimme jokainen oman nimikoidun lahjapussin kotiin viemisiksi. Aivan mahtista, tuumasimme yhdessä, kun istuimme saunatakeissa herkuttelemaan ja viettämään aikaa yhdessä.

Suosittelen tutustumaan Kukkolaforsen Turist & Konferens AB:n nettisivuihin ( klik ), sillä sieltä löydät paljon kuvia tästä upeasta paikasta ja sen lukuisista aktiviteeteista ( klik ).  Itse olen nauttinut ravintolan ruokatarjonnasta, kun olemme serkkujeni kanssa pitäneet mm. serkkujuhlat Kukkolaforsenilla muutama vuosi sitten. Ensi kesänä on suunnitelmissa laskea viimeinkin koski alas kumiveneellä. Odotan jo innolla siis kesää, vaikka hieman kyllä jännittää, että miten siinä käy. Mulla olisi myös aivan loistava idea meidän hääpäiväksi, sillä uudehkona juttuna Kukkolaforsenilla on "Dinner on the river", jossa voi nauttia päivällistä kosken päällä siikarenkuissa. Kylläpä olisi romanttista, eikö ? Majoitusvaihtoehtojakin Kukkolaforsenilta löytyy moneen makuun ja alueelta löytyy mm. lukuisia erilaisia saunoja.
 



Kaunis kiitos Johannah Spolander ja Johanna Salmi järjestämästänne elämyksestä <3 Rakastan Kukkolankoskea entistä enemmän ! Kiitos myös bloggariystävät jälleen kerran mukavasta tapaamisesta.


/ Tanja
 

IDIS & INTERIÖÖRI © All rights reserved · Theme by Blog Milk · Blogger